8kk damihakua

5 damin haku metsään. Saivat Svenssonin kanssa pellon puolella katsella kun vdin damit metsään. Kauimmaisille dameille vedin keskivaiheilta pienet jäljet, Jutikaan ei paria kertaa enempää kunnon hakua tehnyt. Nyt hakuruutu oli aika pitkälti kuten taippareissakin matkoiltaan. Svensson sai tehdä ensin, Juti katseli. Uudestaan hakuruudun täyttö ja sitten Jutilan vuoro.

Hyvin maavainuista on meno. Väliin selkeästi jäljestää jälkiäni nenä maassa kävelyvauhdilla. Väliin kirmaa tyhjää vähän reippaammin. Mutta kaikki viisi löytyi. Viimeiselle vähän autoin kävelemällä sen suuntaan, meinasi laajentaa liikaa vain sivuille. Nyt oli tiheä metsä ja vähäinen tuuli (ja damit), riistalla meno oli huomattavasti vauhdikkaampaa. Nyt jäi vähän jo noudettujen damien hajupaikkoihin kiinni, mutta treeniä ja lisää kokemusta niin varmasti alkaa kattamaan aluetta paremmin.

Alkuun ja loppuun tehtiin muistinoutoja, matkat jo todella pitkiä. Liian pitkiä, kun ei Jutikaan tahtonut muistaa ennen kuin käveltiin lähemmäs. Olin vähän ehkä painostava ja Jutikin selkeästi epäröi, loppuun tehtiin vähän helpompia niin että saatiin onnistumaan ja nollattua tuo tilanne. On Juti sen verran pehmeä että sitä ei painostamalla saa suorittamaan, toisin kuin nuo luupäät jotka siitä ennemminkin vain skarppaa. Juti on tietyllä tapaa luonteeltaan vähän haastava koira itselleni, toivon mukaan opin sitä viemään eteenpäin. Ikää on 8kk, mutta Juti on edelleen hyvin lapsellinen. Täytyisi malttaa antaa toisen kasvaa rauhassa, ehkä se vakava työntekijäkin sitten aikuistumisen myötä tulisi sieltä. Nytkin Juti kyllä innoissaan tykkää tehdä (varsinkin riistoilla), mutta sille ei mikään elämän ja kuoleman asia ole se löytyykö dami vai ei.

8kk hakua + muistinoutoja riistalla

Edelliseltä päivältä jäi riistoja joita en halunnut enää uudestaan pakastaa, joten treenattiin niillä vielä tänäänkin. Juti aloitti katsomalla kun vein pyyn ja fasaanin noin 50m päähän peltosaarekkeeseen. Väliin tuli pientä säätöä kun täytyi käydä palauttamassa passista karannut Svensson takaisin paikalleen. Juti teki kaksi suoraviivaista linjaa ja tiput tuli helposti talteen. Vähän epäilytti lähteekö toiseen noutoon samaan paikkaan mutta hienosti hän sinne kirmasi.

Tässä välissä Svensson treenasi, ja niin sai palautella Jutiakin pariin otteeseen takaisin passiin istumaan. Nyt koirat oli mukana ilman remmejä, kahden piti istua ja odittaa kun yksi kerrallaan treenasi. Ei nuo onneksi noutoihin sieltä ryntää, mutta hiippailevat pikkuhiljaa aina lähemmäs.

Toisessa tehtävässä Juti jäi taas istumaan kun kävelin noin 40m pellon päähän. Heitin heinurin ojan toiselle puolelle metsään pieneen heinikkoon. Takaisin kävellessäni jatkoin matkaa 20m Jutin ohi ja tehtiin luoksetulo poispäin riistasta. Pieni seuruupätkä lähemmäs ja suurin piirtein samalta paikalta mistä Juti katsoi heitoin niin lähetin sen noutoon. Miettimättä ojan yli metsään, tämä saattaa joskus olla nuorille koirille hankala. Moni jää ojan väärälle puolelle tai ojan heinikkoon tekemään hakua. Sorsa tuli hienosti talteen.

Svenssonin vuoron jälkeen muutama 1-markki metsään samalla tyylillä. Tässä vaiheessa linnut alkoi olemaan kaikesta heittelystä jo sellaisessa kunnossa että vaihdettiin dameihin. Pari simppeliä muistinoutoa metsään. Tämän jälkeen heitettiin vapaalle ja jätkät sai vielä purkaa loput virtansa painimalla.

Juti 8kk & Svensson 10kk

8kk aluetoiminnan treenit + hakua

Meillä on Satakunnassa kohtuu aktiivinen Flattikerhon aluetoiminta, treenataan flattiporukalla taippareita ja nomea varten. Kouluttajaa ei ole vaan yhdessä suunnittelemme ja toteutamme treenit koirakoiden tason mukaan. Viime kerrat mukana on ollut Reno tai Kikka, mutta Kikan ollessa Liettuassa näyttelyreissussa ja Renon saikkuillessa treeneihin pääsi ensimmäistä kertaa Juti.

Agendana oli passitreeni. Jos nyt yrittäisi sen jollekin koiralle kunnolliseksi opettaa.. Suunnitelma oli katsella muiden treenejä ja jos Juti osaa käyttäytyä niin sekin saa jonkun tehtävän. Seuruutus ryhmässä itse treenipaikalle 10+. Toki oli vielä treenitaluttimessa, mutta en tajua missä välissä tuo on seuraamaan oppinut kunnei sitä varsinaisesti olla opeteltu.

Jutilan oma Tappara-treenihihna ekaa kertaa käytössä.

Alkuun Juti pompahti muiden markkeerausheittoihin, saattoi siinä joku ininäkin päästä kun katsoi muiden noutavan. Jossain vaiheessa rauhoittui ja kun mentiin vähän sivummalle niin kävi ihan jalkoihin maate, katseli siinä skarppina.

Jutilla on paha tapa ollut karata paukkuihin, joten omalla vuorolla tehtiin markeista luopumista. Vietiin yhdessä muistidami, täyskäynnös ja seuruutus. Katsottiin metsässä markkeeraus, matkat kummallekin damille oli noin 20-30m. Käännyttiin ja ensik haettiin muistidami, Juti haki suoraviivaisesti damin talteen. 1-markissa oli sitten vähän ongelmia. Matkalla oli hajualue mihin toiselle korealle heiteltiin useampi dami, Juti jopa näki nämä heitot. Liekö jääneet muistiin nekin. Pyysin heittäjää avustamaan mutta Juti ei niihin oikein reagoinut. Avustajan taputellessa hänen oma koiransa karkasi damille, Juti katseli koko showta vähän hämmentyneenä. En tiedä oliko vähän suuri häiriö vieras ihminen+koira damin lähellä, mutta Juti ei oikein lämmennyt houkutteluille. Kutsuin pois ja katsottiin uudestaan sama heitto eri suunnasta. Nyt haki hyvin talteen, lopuiksi vielä sama markkeeraus mutta ennen noutoa otettiin pieni seuruutuspätkä poispäin. Meni hyvin.

Ei ollut ajatustakaan lähteä paukkuun tai ilman lupaa, päinvastoin. Yhdelle lähetykselle sain toistaa hakukäskyn kahteen otteeseen. Oliko vähän epävarma oudosta tilanteesta (vieraita ihmisiä ja koiria) vai ehkä jo vähän väsynyt katseltuaan ensin muiden treenejä.

Kimppatreeneistä ajettiin suoraa toiseen metsään. Olin ottanut edellisiltana riistaa sulamaan, nuo pikkupojat (Juti+Svensson 10kk) kun ei ole hetkeen semmoisia nähneet. Hakuruutuun fasu, heinuri, peltopyy ja kyyhky. Alue vanha hakkuuaukko jonka takana metsää. Pieni tuuli auttamassa.

Riistan kanssa meininki oli ihan toinen, vauhti ihan eri mitä dameilla. Juti haki hyvin ja toi spontaanisti kaikki riistat käteen. Itsellä oli kamera mukana ja kuvia tuli napattua enemmänkin. Juti oppi myös yhden metsästyskoiran tärkeimmistä taidoista; kuinka poseerata saaliin kanssa. Pätevänä hän siinä patsasteli rauhassa kameran edessä.

8kk & linja+markkeeraustreeni

Juti ja Svensson pääsivät kummatkin hommiin. Svedu ensin, Juti sai jäädä odottamaan. Vapaana odottelu ei tällä kertaa sujunut, sen verran tiesi ettei itse treenitilanteeseen kannata rynniä, sen sijaan lähtikin touhuamaan omiaan. Kolmannen kerran sen palautettuani iskin hihnan kaulaan ja puuhun kiinni.

Omalla vuorollaan tehtiin linjatreeniä muistinoutojen avulla. Suunnitelmana on opettaa ohjaukset keppien avulla, mutta muistinoutoja on kiva teettää ihan sen muistin kehittymisen kannalta. Koirallehan tuo on ennemmin muistimarkkeeraus (dami tai damit viedään yhdessä tai koira saa kauempaa katsella kun ohjaaja jättää damit paikoilleen), mutta käytän näissä tehtävissä ennemmin "eteen"-käskyä jotta sillekin tulisi joku merkitys. Pari edellistä kertaa Juti on saattanut olla vähän kysymysmerkkinä käskyn kuultuaan eikä ole välttämättä lähtenyt, nyt ei enää epäröinyt vaan tiesi sen tarkoittavan noutolupaa.

Kun Svensson ei tajuu.

Lyhykäisyydessään heitin kaksi damia linjaan polulle, noin 10m välein. Sen verran varvikkoon etteivät näkyneet. Seurautus 10m taaksepäin ja siitä lähetys ensimmäiselle damille, tämän jälkeen pieni seurautus eteenpäin ja lähetys toiselle. Tässä ei ollut mitään ongelmia, pysyi hyvin paikoillaan katsellen heitot, "jätä"-käskystä kääntyi hyvin mukaan seuraamaan. Lähetystilanteet vielä vähän levottomia, käden tuominen pään viereen oli sen verran uusi juttu että singahti siitä muutamasti noutoon. Kutsusta tuli takaisin vierelle, sivulletuloa autan vielä namilla jotta saadaan siihen suoruutta. Sen Mutta muuten hyvät nopeat noudot, epäröimättä juoksi ensimmäisen hajupaikan yli toiselle damille. Lähihakupillitystä ei vielä olla erikseen opeteltu, mutta sitäkin koulutan ns. lennosta. Kun koira on hajualueella ja tekee töitä nenä maassa niin pillitys, jos eksyy kauemmas pillitys lakkaa.

Toisena tehtävänä muuten sama, Juti sai katsoa kun heitin tismalleen samoihin paikkoihin damit. Tästä seurautus 20m taaksepäin kosteikon reunaan. 1-markki veteen niin kauas kun jaksoin heittää, loiskahdus veteen oli sen verran kuumentavaa että Juti karkasi paukkuun. Prkl ja kutsu niin tuli heti takaisin. Luvasta noutoon ja suoraviivaisesti damille. Käännös, ja lähetys muistidamille. Tämä hyvin talteen, pieni seurautus eteenpäin ja lähetys toiselle damille. Tässä koukkasi pari metriä ennen damia väärälle puolelle polkua, pienen haun jälkeen löytyi. Lopuksi vielä se 1-markkeeraus veteen, nyt ennen heittoa vähän painokkaampi odota. Malttoi hyvin vaikka odotutin kohtuu pitkään, katse ei missään vaiheessa irronnut putoamispaikasta. Tämä luvasta nopsaa talteen.

Täytyisi nyt oikeasti ottaa itseään niskasta kiinni ja opettaa ne pillikäskyt ja ohjaukset. Tuo pimeys vaan haittaa harrastamista, töistä kun pääsee niin ei juurikaan enää mitään näe... Viikonloppu onkin pyhitetty treeneille, lauantaina meillä on aluetoiminnan treenit ja sunnuntaiksi suunnittelin sulattavani vähän riistaa.

7,5kk & Takajeejee VEKS!

Vietettiin viikonloppu Tampereella, kera kahdeksan flatin. Pe-iltana käytiin hallilla treenaamassa toko-juttuja, lauantaina talsittiin pitkä metsälenkki ja trimmaiktiin koiria, sunnunta taas lenkkeiltiin ja käytiin ennen kotiinpaluuta vielä hallilla.

Juti oli ekaa kertaa ikinä hallissa, samaan aikaan kaksi muuta henkilöä treenasivat koiriaan. Kiljuntaa ja pallon viskelyä riitti, puhumattakaan iloisesti kirmaavista flateistä. Juti keskittyi silti 100% minuun. Sen kanssa ei olla hirveästi tokoiltu, ikinä ennen ei häiriössä, mutta karkkipalkalla sulki muut häiriöt täysin mielestään. Se toki on niin paljon eri laumoissa kulkenut ettei vieraat koirat ole sille mikään erityinen juttu. Tehtiin seuraamista ja jääviä, lopuksi vielä sai tarjoilla peruuttamista.

Muuten Jutin viikonloppu sujui rattoisasti toveri Svenssonin kanssa. Svensson on Jutia 1,5kk vanhempi flattipoika, ja nämä on ikänsä olleet parhaita kaveruksia. Sisällä painittiin, leikittiin, revittiin leluja, syötiin yhdessä luuta, ulkona hepuloitiin. Yöllä sitten kyllä nukuttikin. Lauantaina käytiin tosiaan metsässä ja illemmalla Juti joutui trimmiin. Joutui, koska hän teki kaikkensa vaikeuttaakseen operaatiota. Tekeytyi suolapatsaaksi, ei suostunut menemään kyljelleen ja karkasi heti tilaisuuden tullen paikalta.

Karvaa lähti ja PALJON. Mm. koko Jutin niska saksittiin, heihei takajeejee. Mutta katsotaa kuinka kaunis poika sieltä paljastui! Niin on isänsä näköinen. Isällään on vähän paremmat etukulmaukset ja enempi eturintaa sekä kauniimpi pää, mutta toki Juti on vielä kesken kehityksenkin. Mutta silti ISO. Saa nähdä tarviiko siellä näyttelykehissä paljoa pyöriä jos päättääkin kasvaa isäänsäkin isommaksi..

Sunnuntaina metsälenkiltä suoraan hallille. Tätä ennen otettiin nopsaa nuo seisomiskuvat. Hallilla oli sitten aikasta väsynyt Jutila. Liisa yritti vielä näyttelyjuttuja treenailla mutta hännästä oli jo virta loppu. Tein itse vielä loppuun ihan vain maahanmenon tarjoamisia, niitä jaksoi hyvin vielä pohdiskella.

Lauma muuttui nyt sen verran että Kikka ja Saku jäivät Tampereelle ja mukaan lähti Renon ja Jutin seuraksi Svensson. Ei tartte miettiä Jutin aktivoimisia vähään aikaan, ruotsin pojalla tulee oleen kova homma Jutin painikaverina.

Kaverukset syksyllä.

7,5kk & Markkeerauksia

Käytiin Maijan kanssa treenaamassa. Päätreenattava oli Kikka, mutta Juti sai siinä sivussa myös muutaman noudon. Jutille on tätä ennen kertaalleen joku toinen heittänyt markkeerauksia kuin minä itse. Maija oli metsän puolella ja me pellolla, heitto ojan taa metsään, matkaa noin 20m. Suoraviivaisesti talteen. Siirryttiin taaksepäin ojan taa metsän puolelle. Heitto tismalleen samaan paikkaan, mutta välissä oja, pelto, oja ja varvikossa dami. Voisihan sitä 8kk junnulle helpompaakin keksiä ekoiksi markkeerauksiksi, mutta onneksi Juti näyttää olevan hyvinkin luontainen markkeeraaja:

Tämän jälkeen oli vuorossa haut. Maija täytti hakuruudun metsään, Jutin kanssa vietiin yhdessä pellon keskellä olevaan saarekkeeseen piiloon 80g minidameja ja tennispalloja. Ideana oli vuoronperään lähettää koiria hakuruutuun ja sitten ohjauksella saarekkeeseen. Juti sai hakea omansa ensimmäisenä, muisti saarekkeen hyvin ja kaivoi heinästä pallon talteen. Hakuruudussa oli vähän kuutamolla. Lähti kyllä juoksentelemaan mutta vähän ilman ideaa. Maasto oli aika peitteistä eikä damien hajut oikein liikkuneet niin että niistä olisi saanut vainun. Käytiinkin yhdessä etsimässä yksi, kun keksi että täällä on tällaisia niin lähetyspaikkaan palatessa löysi vielä toisen.

Ihan loppuun tein vielä yhden muistinoudon. Jätettiin yhdessä tiheään kuusikkoon metsän puolelle dami. Pienen ojan yli pellolle niin että matkaa damille tuli boin 20m. Nyt lähti hyvin "eteen"-käskystä damille, ennen on ollut tuon sanan kuullessaan vähän epävarma.

Metsänpeikko